Onko sinulla kenties näky, kutsu ja intokin, mutta joudut yhä odottamaan? Tai kuulutko niihin, jotka ovat kuulleet saarnassa painokkaat sanat:”Odota Jumalaa! Odota Herraa!” Kumpaa lajia se sitten onkaan on minulta kysytty mitä se odottaminen oikeastaan on. Saako odottaessa tehdä jotain, olla aktiivinen? Kauanko pitää odottaa vai menikö juna jo? Viimeinen kysymys on yleensä ajankohtainen silloin […]
Kirjoittajalta Tuukka Siltala
”Sillä he eivät tienneet”
Tämä on tarina kysymyksestä, mikä tavoitti minut, jotta etsisin vastausta. Tämä on myös kertomus muutamista kohtaamisista homojen, lesbojen, transsukupuolisten ja itseään miettivien parissa. Joukossa oli myös kristittyjä, ateisteja, agnostikkoja. Duunareita, herroja, tiedemiehiä, pappeja ja monia muita. — Jonotin marketissa ja katselin ajankuluksi lehtihyllyn tarjontaa. Eräs kansi pysäytti minut kuvallaan ja tekstillään – National Geographicin teemanumero […]
Näin Jumala tekee pelkureille
Suurimmalle osalle ihmisiä Jeesuksen vertaus kolmesta kaverista, jotka jäivät hoitamaan isännän tiluksia on tuttu. Muistamme erityisen hyvin sen yhden. Sen, joka ei riskeerannut muuta kuin selkänsä tarttumalla lapioon ja kaivamalla saamansa talentin maahan. Riskitön elämä ei kuitenkaan kannattanut – sillä pääsi vain isännän vihan kohteeksi. Olen kuullut vertauksen lukemattomia kertoja, mutta vielä vuosien jälkeenkin se […]
Rakkaudesta kristuskeskeisyyteen
Monet tuntevat villin lännen tarinoiden kaupungit, jotka syntyivät kuin yhdessä yössä jengin rynnätessä kultahippujen perässä. Ne kuhisivat monenlaista elämää – tarinoissa usein ruudinkäryistä sellaista. Elämä oli siis vähintään omanlaistaan, rakentuen niiden keskuksena, elämän antajana toimineen kaivoksen ympärille. Ja se, kaiken ydin myös muokkasi kaupungeista omanlaisiaan. Sama pätee oikeastaan kaikkeen muuhunkin rakentamiseen. Se mikä on perustana, […]
Iloinen antaja
Raha – kaikkeen vaikuttava ja elämässä tarvittava. Sanonnan mukaan se ei tuo onnea ja silti Raamattu liittää sen iloon. Kytkös on kuitenkin yllättävä. Se ei ole saamisessa vaan antamisessa. Siis rahaa pois – vastikkeetta! Yhä edelleen tuota antamisen riemua julistetaan ympäri maata monissa kolehtipuheissa. En yhtään ihmettelisi, jos ”ilosta antajaa Herra rakastaa!” olisi kaikkein lainatuin […]
Hissimatka paatumiseen
Kun aloitin työni, otin tavakseni kulkea neljänteen kerrokseen hissillä. Tiesin ettei se ollut parasta kehoni kannalta. Rappuset olisivat ajaneet omaa ”kokonaisvaltaista asiaani” paremmin, mutta hissillä kulkeminen oli mukavaa ja vaivatonta, ja mitäpä ihminen ei noiden kahden eteen tekisi. Aamulla siis kävelin aulaan, tervehdin muita ja odotin kiltisti hissin saapumista. Astuin sisään ja yritin ehtiä painamaan […]
Pari pointtia perheestä
Perheitä ja perhekäsitystä vastaan tunnutaan hyökkäävän jatkuvasti ja joka puolelta. Joidenkin mielestä lause ei ole lainkaan totta, koska vanhoja ja luutuneita käsityksiä ravistellaan vastaamaan nykyaikaa. Toisten mielestä se on totta mitä suuremmassa määrin. Kuulut sitten kumpaan leiriin tai yrität vain maastoutua rintamalinjan molemmilta puolelta tulevilta laukauksilta uskon seuraavien pointtien puhuvan puolestaan – perheen omasta puolesta. […]
Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi ja kristitty
Meitä Isä meidän lapsia huolettaa maailman nykymeno. Eikä huoli ole aina turha – moraali, yhteiskunta, arvot… Oikeastaan kaikki tuntuu pala palalta murenevan ja liberalisoituvan kovaa vauhtia. Sen vastapainona toinen ääripää vetää liinoja tiukemmalle ja vastakkain asettelu ja tunnelma kiristyy poteroiden välillä. Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi… niin monta taistelua, joihin juosta ja valita vähintään kahdesta puolesta rintamaa. […]
Tekopyhä kaksoisstandardi
Missä sinulla menee raja, johon piirrät ylittämättömän viivan kun kohtaat Jumalan lapsia, Jeesuksen omia? Kulkeeko raja seurakunnan, herätysliikkeen tai yhteisön mukaan? Tai onko joku toinen, et siis sinä, vain eri mieltä sinulle tärkeässä asiassa ja siksi se toinen on todellakin ”niitä toisia”? Vai karsastatko heitä meistä, joilla on eri oppi, tapa ylistää tai muutoin ilmaista […]
Sanat
Toisinaan kuulen ihmisiltä todistuksen valituista sanoista, joita heille on sanottu. Ensimmäisiä sanat ovat lohduttaneet. Toisia satuttaneet. Viimeksi mainittua meistä jokainen kohtaa liiaksikin, enkä itsekään sen kylvämiseltä ole välttynyt. Liian usein elämän varrella olen halunnut sanoa viimeisen sanan, vastata kärkevästi – ajatuksena ”luu kurkkuun ja nyt!” tai kieleni on ollut muutoin liian terävä. Eikä jälki niin […]