Perheitä ja perhekäsitystä vastaan tunnutaan hyökkäävän jatkuvasti ja joka puolelta. Joidenkin mielestä lause ei ole lainkaan totta, koska vanhoja ja luutuneita käsityksiä ravistellaan vastaamaan nykyaikaa. Toisten mielestä se on totta mitä suuremmassa määrin. Kuulut sitten kumpaan leiriin tai yrität vain maastoutua rintamalinjan molemmilta puolelta tulevilta laukauksilta uskon seuraavien pointtien puhuvan puolestaan – perheen omasta puolesta. […]
Näin ylistysmusiikki ja tosielämä eivät kohtaa
Oletko joskus huomannut laulavasi seurakunnan tilaisuudessa jotakin, mihin et oikeastaan pysty samaistumaan? Tietenkin on yllättävän helppoa antaa ajatusten seilata jossakin aivan muualla kuin lyriikoissa, varsinkin jos meneillään oleva biisi ei kuulu niihin omiin suosikeihin tai jos huomio on kiinnittynyt esimerkiksi vastakkaista sukupuolta edustavaan ylistyksenjohtajaan. Lisäksi oma fiilis ei aina ole laulun sanojen mukainen. En kuitenkaan […]
Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi ja kristitty
Meitä Isä meidän lapsia huolettaa maailman nykymeno. Eikä huoli ole aina turha – moraali, yhteiskunta, arvot… Oikeastaan kaikki tuntuu pala palalta murenevan ja liberalisoituvan kovaa vauhtia. Sen vastapainona toinen ääripää vetää liinoja tiukemmalle ja vastakkain asettelu ja tunnelma kiristyy poteroiden välillä. Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi… niin monta taistelua, joihin juosta ja valita vähintään kahdesta puolesta rintamaa. […]
Kolme kysymystä, joiden avulla tunnistat epäjumalasi
Epäjumalat eivät ole kadonneet minnekään. Vaikka emme enää nykyisin tanssi ukatsakaa toteemipaalujen ympärillä tai pokkuroi jokaisen männyn kohdalla, on meillä silti taipumus etsiä käsiimme mitä ihmeellisimpiä Jumalan korvikkeita, epäjumalia. Apostoli Johannes oli tietoinen tästä ja siksi lopetti ensimmäisen kirjeensä todella painokkaisiin sanoihin: “Lapset, karttakaa epäjumalia!” (1. Joh 5:21) Kysymys kuitenkin kuuluu: kuinka voimme karttaa […]
Unelman kantaja
Kannatko sinä sisälläsi jotakin unelmaa? Minkälaista unelman kantaminen on? Tämä on oma kertomukseni yhden unelman synnystä kohti sen toteutumista. — Kirjoitettuani ensimmäisen lauluni 13-vuotiaana mieleeni tuli sana ”särkyneille”. Sain silloin kutsumuksen sydämelleni; levittää Jumalan lohdutusta musiikkini avulla. Unelmani jo silloin oli tehdä oma levy, ja haaveeni kypsyi hiljalleen kymmenen vuoden ajan. Noihin vuosiin on mahtunut […]
Rukous – Vähintä mitä voit tehdä
Katsotaan paria enemmän tai vähemmän kuvitteellista keskustelunpätkää: Martta: Minulla on paha olla. Mulla ei oo yhtään kaveria. Maria: Voi… Rukoilen! Martta: Kiitos. Jussi: Mun auto hajosi tänne keskelle metsää, ja susilauma piirittää mua ja mun perhettä. Jari-Matti: Voi kuinka harmillista. Mä rukoilen, että joku auttaisi sinua. Jussi: Voi kiitos. Mutta eikös sullakin oo […]
Tekopyhä kaksoisstandardi
Missä sinulla menee raja, johon piirrät ylittämättömän viivan kun kohtaat Jumalan lapsia, Jeesuksen omia? Kulkeeko raja seurakunnan, herätysliikkeen tai yhteisön mukaan? Tai onko joku toinen, et siis sinä, vain eri mieltä sinulle tärkeässä asiassa ja siksi se toinen on todellakin ”niitä toisia”? Vai karsastatko heitä meistä, joilla on eri oppi, tapa ylistää tai muutoin ilmaista […]
Tyhmä Israel
Moni on varmasti Raamattua lukiessaan ihmetellyt, kuinka Israel onnistui aina tunaroimaan asiansa tuhannen mutkille – ensin Mooseksen ja Joosuan alaisuudessa, sitten tuomarien ja lopulta kuninkaiden. Tässä meillä on kansa, jonka Jumala itse oli valinnut omakseen. Tämä kansa oli nähnyt omin silmin täysin ennenkuulumattomia ihmeitä, jotka saivat koko ympäröivän maailman kauhusta kalpeaksi kuin albiino olmi. Jumala […]
Netfliksii ja sipsii
Netfliksii ja sipsii. Instan scrollausta olohuoneen sohvalla. Mielen pahoittamista forumeilla. En tiedä, kuinka sinä rentoudut, mutta minun vapaailtani valahtaa todella helposti ja huomaamatta passiiviseen, ei niin rakentavaan näytön tuijotukseen kotisohvalla. On niin helppoa vetäistä se viisituumainen taskusta, ottaa lokoisa vaaka-asento divaanin perältä ja antaa somen uutisvirran viedä mukanaan, kunnes on jo aika mennä nukkumaan. […]
Sanat
Toisinaan kuulen ihmisiltä todistuksen valituista sanoista, joita heille on sanottu. Ensimmäisiä sanat ovat lohduttaneet. Toisia satuttaneet. Viimeksi mainittua meistä jokainen kohtaa liiaksikin, enkä itsekään sen kylvämiseltä ole välttynyt. Liian usein elämän varrella olen halunnut sanoa viimeisen sanan, vastata kärkevästi – ajatuksena ”luu kurkkuun ja nyt!” tai kieleni on ollut muutoin liian terävä. Eikä jälki niin […]