Yksinäisyys seurakunnassa

Jos olet yksinäinen, tiedät ettei se katso paikkaa: se tulee kutsumatta, haluamatta paljastaa itseänsä muille. Se on kuten Eput riimittelivät ”yksinäisyys lyö sanomatta nimeään.” Voit siis olla yksinäinen koulussa, sairaalassa, vanhainkodissa, kivun keskellä, seurassa, avioliitossa tai missä vain. Voit olla yksinäinen myös seurakunnan keskellä, kuten itse olen ollut ja olen välillä edelleenkin. Luulen, että useimmiten […]

Read More

Kolme totuutta hengellisen väkivallan uhrille

Hengellinen väkivalta on teema, joka nousee säännöllisesti pinnalle. Lukuisten medianäkyvyyttä saaneiden tarinoiden lisäksi monet meistä ovat varmaan joskus nähneet hengellistä väkivaltaa harjoitettavan ihan lähipiirissäkin. Saatat olla jopa itsekin sen uhri. Minä ainakin olen joutunut seuraamaan vierestä, kuinka monet läheiseni ovat kärsineet vakavastakin hengellisestä väkivallasta, joka on jättänyt heihin pysyviä jälkiä. Ikävä kyllä en ole itsekään […]

Read More

Uudessa vara parempi?

Teknologia etenee jatkuvasti suurilla harppauksilla, yhteiskunta rakentuu jatkuvan talouskasvun varaan ja evoluutiota opetetaan kaikille elämän perusperiaatteena. Syntyy helposti vaikutelma, että kaikki maailmassa kehittyy. Ja sehän tarkoittaa, että uusin on parasta. Emmekö mekin siis ole parempia ja viisaampia kuin vanhempamme, isovanhempamme ja kaikki heitä ennen eläneet sukupolvet?   Länsimainen kulttuuri on jo jonkin aikaa muuttunut kaikkea […]

Read More

Herätys ei tule hypettämällä

”Tästä vuodesta tulee mahtava Jumalan/Pyhän Hengen/herätyksen/tms. vuosi.” Tällaisia lausahduksia kuullaan varsinkin uuden vuoden tienoilla varmasti monessa kristillisessä nuortenhäppeningissä. Moni on takuulla vilpittömästi innoissaan ajatuksesta – ja miksipä ei, kun yhdessä tuntuu niin hyvältä ylistää ja hyppiä ja huutaa kurkku suorana. Kerrankin Jumala tekee jotakin oikeasti suurta ja käännyttää koko kaupunkini tai vaikka kotimaani kristityksi. Mutta […]

Read More

Kahdeksan raamatunpaikkaa mielensäpahoittajalle

Seurakuntia ja meitä kristittyjä on todella moneen junaan, ja uskon että Pyhä Henki toimii hyvin erilaisten ihmisten kautta, hyvin monin eri tavoin. Toisille totuttu perinne voi toisille olla hävityksen kauhistus. Tällaisia erottavia asioita voi olla vaikkapa hattu päässä saarnaaminen, kovaääninen rukoilu, rukouspalvelussa kaatuminen ja kielillä laulanta. Yksi seurakuntalainen saattaa ohittaa puhuttelevan ja kohti käyvän saarnan, […]

Read More

Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi ja kristitty

Meitä Isä meidän lapsia huolettaa maailman nykymeno. Eikä huoli ole aina turha – moraali, yhteiskunta, arvot… Oikeastaan kaikki tuntuu pala palalta murenevan ja liberalisoituvan kovaa vauhtia. Sen vastapainona toinen ääripää vetää liinoja tiukemmalle ja vastakkain asettelu ja tunnelma kiristyy poteroiden välillä. Pakolaiset, opetussuunnitelma, alkoholi… niin monta taistelua, joihin juosta ja valita vähintään kahdesta puolesta rintamaa. […]

Read More

Rukous – Vähintä mitä voit tehdä

Katsotaan paria enemmän tai vähemmän kuvitteellista keskustelunpätkää:   Martta: Minulla on paha olla. Mulla ei oo yhtään kaveria. Maria: Voi… Rukoilen! Martta: Kiitos.   Jussi: Mun auto hajosi tänne keskelle metsää, ja susilauma piirittää mua ja mun perhettä. Jari-Matti: Voi kuinka harmillista. Mä rukoilen, että joku auttaisi sinua. Jussi: Voi kiitos. Mutta eikös sullakin oo […]

Read More

It’s all about you, it’s all about you.

Seurakuntamme edustama kristinuskon suuntaus tuppaa painottamaan henkilökohtaisen uskonelämän merkitystä. Henkilökohtainen uskonratkaisu, henkilökohtaiset synnit, henkilökohtainen Jeesuksen seuraaminen. Varmasti suuntauksellamme on hyvä syy painottaa näitä asioita, ja onhan siitä selvästi hyötyä yksilön elämässä, kun hän Jumalan kanssa yhdessä ottaa elämästään vastuun. Pahimmillaan tämä voi kuitenkin johtaa ihmisen tilaan, jossa hän tekee jatkuvasti selkoa omista synneistään ja sukeltaa […]

Read More