Risti – Juutalaisille se aiheuttaa pahennusta. Muulle maailmalle se on lievemmilläänkin hullutus, joka saa jotkut intoilemaan ihan outoja, ja enimmillään täyttä hulluutta: Hautoja koristava kiduttavan kuoleman muoto, minkä kerrotaan tuovan pelastuksen ikusesta kuolemasta – mikä ristiriita!
Uskoville sanoma rististä on selvä. Tai sen tulisi olla. Silti monet muut äänet ajassamme pyrkivät peittämään sen alleen ja paljon mukavampaa on opettaa ja elää ylistyksessä, köyhien auttamisessa, viisaissa päätelmissä… Sanoma rististä ei ole enää hovikelpoista edes seurakunnissa, ja kuitenkin kaikki tuo hieno ja tuiki tarpeellinen on pelkkää kuriositeettia ilman ristiä.
Kuka siis enää oikeasti elää samoin kuin Paavali päätti elää?
- ”olla tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.” 1 kor 2:2
Ja mitä se edes tarkoittaa? Sitä olen paljon pohtinut ja lopulta Pyhä Henki johdatti katsomaan erästä toista, joka tunsi Jeesuksen Kristuksen vain ristiinnaulittuna. Tuo mies oli ns. pohjasakkaa, rikollinen, mutta hänen elämänsä lopun kolme yksiryiskohtaa raotti salaisuuden verhoa. Avaa siis Raamattusi Luukkaan evankeliumin luvusta 23 ja käy läpi kaikki kolme kohtaa, mitkä alla on esitetty, ja anna Jumalan puhua sinulle.
1) Jumala tulee tunnistaa sellaisena kuin hän on
Hän ei tullut sinne missä valta ja maine asuivat. Hän ei lähettänyt kahtatoista legioonaa enkeleitä tuhoamaan vihollistaan. Hän ei astunut alas ristiltä saadakseen muut polvilleen… Kaikki se olisi ollut ihmisen luontainen ratkaisu. Jeesus ei kuitenkaan tehnyt mitään tuollaista, vaikka sitä Häneltä odotettiin tai pyydettiin silloin ja usein vieläkin.
Hän riisui itsensä kaikesta vallasta ja kunniasta. Kuinka vaikea Jumalaa onkaan silloin tunnistaa! Nöyryys ja hiljaisuus ei vain sovi meidän kuvaamme kaikkivaltiaasta Jumalasta.
Kuitenkin ryöväreistä toinen tunnisti Kristuksen, vallasta ja kaikesta kunniasta kirjaimellisesti riisutun Jumalan. Kaverilleen hän sanoikin:
–Etkö pelkää edes Jumalaa? (Jae 40)
2) Tulee tunnistaa itsensä sellaisena kuin on
Ryöväri tiesi osansa. Ristillä roikkuessaan ryövärillä ei ollut mitään valheellisia mielikuvia itsestään. Hän tiesi rikkeensä. Tiesi syntinsä ja niiden hinnan niin ihmisten kuin Jumalan edessä.
Hänet oli riisuttu. Jäljellä oli alaston totuus omasta itsestä. ja toisin kuin kollegansa, hän oli suostunut riisuttavaksi myös sisäisesti. Ei äärimmäisen kurja olosuhde ole kuitenkaan tae mistään hengellisestä, sillä siinä missä toinen riisuttiin toinen pilkkasi ja samaan hengenvetoon pyysi päästä pois. Riisuttu mies sen sijaan tunnusti:
”Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme mitä tekomme ansaitsevat” (jae 41)
3) Jäljelle jäi todellisuus
Ei ollut vaatimusta rangaistuksen väistämisestä, ei ehkä edes toivetta Taivaaseen pääsystä. Oli vain tietoisuus tuomiosta ja tietoisuus rinnalla olevasta Jumalasta. Oli vain yksi mihin toivonsa laittaa:
”Muista minua, kun tulet valtakuntaasi” (Jae 42)
Silloin toivottoman ihmisen sisin muuttui ja sitä myöten koko hänen tulevaisuus, sillä Kristus ristillä oli todellisuutta ryövärille
- Se oli ainoa todellisuus.
One thought on “Ristiinnaulittu Kristus”