Pidä keihääsi terävänä

Kesä on nyt virallisesti ohi. Kyrsät on käristetty, punkit nypitty ja kavereiden hulppeat lomakuvat kadehdittu. On aika kääntää jääkaapin ovessa roikkuvan, paikallisen sähköyhtiön jakaman kalenterin sivua kesältä syksyyn. Samalla monien meidän elämässäkin kääntyy uusi sivu, kun uusi opiskelu- tai työvuosi jälleen alkaa. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia.

Syksy on uusien alkujen aikaa, ja silloin ihmisillä on paljon energiaa ja mielenkiintoa kokeilla kaikenlaisia uusia asioita. Urheiluseurat saavat uusia jäseniä, ja innokkaat kansalaiset suorastaan tungeksivat kaiken maailman vapaa-ajan kursseille oppimaan uusia ja mitä kiehtovimpia taitoja aina kitaran virittämisestä viikinkimiekkojen takomiseen. Myös seurakunnat kokevat kesän jälkeen tervetullutta viriämistä, kun pastorit ottavat intopinkeinä vastaan kesälaitumilta palaavia lampaita. Seurakunnan palvelutehtävät alkavat taas pyöriä ja uusia tiimejä syntyy kuin Jaakobille poikia. Jumalanpalveluksien infopläjäykset täyttyvät eri tiimien rekrytoinneista ja toinen toistaan kiinnostavammista syksyn tapahtumista. Mitä siinä suven virkistämä ja kenties kesän epähengellisyyttä katuva seurakuntalainen voi muuta tehdä kuin ilmoittautua mediatiimiin, kahvitustiimiin, lapsityötiimiin, evankeliointitiimiin, ylistysbändiin ja sitten niihin tyyppeihin, jotka tökkivät ihmisiä sillä kolehtihaavilla?

Syksyn hysteerisessä hypessä voi helposti tehdä itselleen ja muille karhunpalveluksen lähtemällä mukaan liian moneen juttuun kerralla. Suurimmalla osalla meistä on nimittäin jonkin leipätyö tai opintoja, joita pitää suorittaa. Näiden lisäksi pitäisi vielä nukkua, syödä ja liikkua. Perhettä ja ystäviäkin olisi hyvä nähdä silloin tällöin, ja varmaan olisi syytä viettää hetkiä ihan itsekseen ja hiljentyä Jumalan edessä. Näiden terveellistä elämää ylläpitävien ns. “pakollisten” asioiden lisäksi aikaa on kellossa vain rajatusti. Kehotan siksi hyvin vakavissani välttämään sitä virhettä, joka meille kilteille uskoville on niin tyypillistä: Älä kuormita itseäsi liikaa! Siitä ei ole sinulle eikä lähimmäisillesi mitään hyötyä pidemmän päälle.

Sen sijaan mieti tarkkaan, mikä on sinun paikkasi Jumalan valtakunnan palveluksessa, ja keskity erityisesti siihen. Ei välttämättä pelkästään, mutta erityisesti. Aivan kuten keihäs on sitä tehokkaampi ase, mitä terävämpi on sen kärki, niin myös ihminen on sitä tehokkaampi, mitä keskittyneempi ja määrätietoisempi hän on. Ihminen, joka vastustaa kaikkea, ei lopulta vastusta mitään, ja joka yrittää auttaa kaikkia, ei lopulta pysty kunnolla auttamaan ketään. Mieti siis huolella, mikä on sinun elämäsi keihäänkärki ja teroita sitä tekemällä sille tilaa aikatauluissasi ja kieltäytymällä kenties jostakin muusta hyvästä asiasta. Huonoista asioista on helppo luopua, mutta hyvistä asioista sen parhaan valitseminen voi olla vaikeampaa.

Jumala on antanut meille erityisiä kykyjä ja kutsumuksia. Yksi mahtavimmista asioista elämässä on, kun löytää oman paikkansa, missä voit hyödyntää kykyjäsi. Se ei välttämättä liity jumalanpalveluksiin tai muihin seurakunnan tapahtumiin. Jumalan valtakunta ei rajoitu kirkon seinien sisälle, vaan se lävistää kaikki yhteiskunnan ja ihmiselon osa-alueet. Ehkä sinun keihääsi on tarkoitettu lävistämään ihmiskauppaa, yksinäisyyttä tai nälänhätää. Kenties keihääsi on taide, tiede tai koulutus. Perheet, vanhukset tai lesket. Mikä ikinä sinun paikkasi onkaan, palvele siinä Jumalaa ja ihmisiä keskittyneesti ja antaumuksella. Ole myös herkkä Pyhän Hengen puheelle. Jumala saattaa tänäkin syksynä kutsua sinua johonkin uuteen paikkaan, jossa juuri sinun keihästäsi tarvitaan.
Tee siis meille kaikille palvelus, ja pidä keihääsi terävänä.