Ihmiskunnan lyhyestä kertomuksesta ei puutu epäkelpoja kuninkaita, kuningattaria tai keisareita. Jotkut ovat olleet verenhimoisia ja julmia, toiset saamattomia tai vainoharhaisia ja kolmannet laiminlöivät hallitsijan velvollisuudet antautuen omiin huvituksiinsa. Itsekkyys, riidanhalu ja epäoikeudenmukaisuus, kas siinä kolme huonon hallitsijan perusominaisuutta. Hyviä ja vilpittömiä hallitsijoitakin on toki aina ollut, mutta usein kelvoton kuningas on tehnyt tyhjäksi edeltäjänsä aikaan saaman hyvän.
Kaikkia menneitä ja nykyisiä suurmiehiä ja -naisia yhdistää yksi seikka: epätäydellisyys. Parhaimmatkin hallitsijat ovat olleet ainoastaan kalpea varjo siitä kuninkuudesta, joka on ollut olemassa ennen ensimmäistäkään heistä. Taivaallista kuninkuutta kuvaakin yksi sana: täydellisyys. Jeesus paljastaa jotain tästä erilaisesta, täydellisestä kuninkuudesta Ilmestyskirjassa (3:21). Kuuntele tämä pysäyttävä lupaus:
”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittanut ja istuutunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.”
Yksikään kuningas ei ole koskaan sanonut mitään vastaavaa. Yksikään kuningas ei ole koskaan jakanut valtaistuintaan kaikkien alamaistensa kanssa. Eikä yhdenkään kuninkaan valtakunta ole ollut niin suuri, kuin se valtakunta, jota hallitaan taivaalliselta valtaistuimelta. Ja juuri sille valtaistuimelle, Isän oikealle puolelle Kuningas Jeesus lupaa yhtenä päivänä ottaa jokaisen omansa. Käsittämätöntä.
Jos mahdollista, pysähdy hetkeksi Jeesuksen sanojen ääreen. Lue vielä kerran, mitä hän lupaa ja kuvittele tilanne, josta hän kertoo.
Hääjuhla on alkanut. Pöydät on katettu. Ihmiskorvalle vieras, ihmeellisen kaunis musiikki sekoittuu juhlaväen lauluun, nauruun ja ylistykseen. Kesken aterian Kuningas nousee, kaappaa nauraen syliinsä nuoren tytön ja istuttaa hänet valtaistuimelleen, Isän viereen. Tyttö purskahtaa ilon kyyneliin ja heittäytyy polvilleen palvomaan Kuningastaan. ”Tule”, sanoo Kuningas kutsuen miestä, jonka elämä päättyi tuskalliseen marttyyrikuolemaan silloin, kun aikaa vielä laskettiin. Mies istuu ja hymyilee sanoinkuvaamattoman kirkkain kasvoin. Miehen jälkeen miljoonat ja taas miljoonat alkavat odottaa vuoroaan lunastaakseen etuoikeutensa: hetken Jeesuksen valtaistuimella.
Viimein sinäkin kuulet sanat: ”Istu tähän viereeni, rakas ystävä.” Täysin liikuttuneena tai ilosta hyppien nouset kultaisten portaiden askelmat ja istut – ja mykistyt. Vasemmalla puolellasi säteilee Kaikkivaltias itse. ”Eikö se kaikki ollutkin tämän arvoista?” kysyy Kuningas valtava lämpö äänessään. Nieleskelet kyyneleitäsi, etkä kykene vastaamaan mitään. Kaikki entinen on todellakin mennyt.
Jeesuksen antama lupaus on yhtenä päivänä totta jokaisen häntä loppuun asti seuraavan elämässä. Kristinuskon lopullinen päämäärä ja suurin palkinto ei kuitenkaan ole hetki Majesteetin valtaistuimella tai iankaikkinen elämä, vaan Jumala itse. Voittajan palkintoon kuuluu kuitenkin lupaus siitä, että uuden taivaan ja maan tullessa kaikki Jumalan lasten kokema pilkka, syrjintä ja väkivalta menettävät merkityksensä. Samoin jokainen Valtakunnan vuoksi tehty uhraus ja lähimmäiselle tehty rakkauden teko palkitaan. Joten älä ihmeessä anna tänäänkään periksi, vaan riipu kaikin voimin kiinni Jumalassa. Juokse kohti maalia ja tavoittele koko elämälläsi voittoa. Sillä kun voitat, sinua odottaa perillä erilainen Kuningas. Saat istua hänen vieressään, hänen valtaistuimellaan, Isän oikealla puolella.
